keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Joachim Jeremias: Lapsikaste kirkon alkuaikoina

Tämä kirja on ollut itselleni hyvin käänteentekevä siinä vaiheessa, kun olin pitkään vapaissa suunnissa oltuani liittynyt kirkkoon. Alunperinhän olin kyllä hyvinkin luterilainen, mutta nähtävästi en silloin ollut tarpeeksi vankalla pohjalla opillisesti, olin nuori ja valmis innostumaan uusista asioista - ja se oli silloin menoa. Nykyään taas olen erittäin kiinnostunut juuri luterilaisesta opista ja luen paljon näitä opillisia kirjoja.

Mutta ennen kuin sanon enempää, niin totean jälleen, että en ala väitellä kasteasioista niiden kanssa, jotka eivät ole luterilaisia. Kerron vain tästä mielestäni erittäin silmiä avaavasta kirjasta, ja tätä postaustahan ei ole kaikkien pakko lukea. Tiedän kyllä, mitä vapaat suunnat tästä aiheesta opettavat, joten sitä ei tarvitse minulle enää kenenkään tulla kertomaan.

Minullehan oli vuosien varrella muodostunut vahva käsitys siitä, että lapsikaste olisi muka hyvinkin myöhäinen keksintö. Kuka tietää, keksittiinkö se keskiajalla vai koska?!? Mutta kun olin liittynyt takaisin kirkkoon, ilahduin huomatessani, että on olemassa tällainenkin kirja, joka kertoo, miten asiat ovat kirkon alkuaikoina oikeasti olleet. Vihdoin asiatietoa tästä aiheesta!

Tämä kirja on lyhennelmä tieteellisestä tutkimuksesta, jonka Göttingenin yliopiston professori Joachim Jeremias on julkaissut jo vuonna 1958. Kirja oli suomeksikin olemassa jo silloin 26 vuotta sitten, kun itse mietin kasteasiaa, luin kastekirjoja ja päädyin eroamaan kirkosta. Harmi, etten silloin ollut kuullutkaan tällaisesta kirjasta.

Kirjassa kerrotaan alkupuolella proselyyttikasteesta, jota jo ennen kristillisen kasteen tuloa käytettiin, kun joku pakana kääntyi juutalaisuuteen. Proselyyttikasteesta kristillinen kaste on saanut paljon vaikutteita, kuten kirjassa osoitetaan; siksi on tärkeää tietää myös, kastettiinko sillä kasteella myös lapsia. Ja vastaus on kyllä.

Itselleni kuitenkin kaikkein antoisinta oli sekä ensimmäisellä että nyt tällä toisella kirjan lukukerralla se, mitä kerrottiin ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisien todistuksesta. Varsinkin Origeneen, Hippolytoksen ja Tertullianuksen antamilla tiedoilla on suuri painoarvo, koska ne vievät meidät aina 100-luvulle asti. Esimerkiksi Origenes sanoo useamman kerran, että kirkko on perinyt apostoleilta tavan kastaa lapsia.

"Näin hän ei olisi voinut sanoa, ellei häntä itseään olisi kastettu lapsena. Origenes syntyi v. 185 Egyptissä, todennäköisesti Aleksandriassa, ja oli 17-vuotias, kun hänen isänsä kuoli marttyyrina. Kun lisäksi otamme huomioon, että Origeneen perhe oli Eusebioksen antaman luotettavan tiedon mukaan ollut kristitty jo usean sukupolven ajan, niin meidän on lisättävä: Origenes ei olisi voinut puhua apostoleilta saadusta tavasta, ellei hän olisi tiennyt, että ainakin hänen isänsä ja todennäköisesti myös isoisänsä oli kastettu lapsena. Tämä merkitsee sitä, että perheen perimätieto vie meidät taaksepäin ohi Origeneen oman kasteen ainakin hänen isänsä kasteeseen, joka lienee tapahtunut 100-luvun puolivälin paikkeilla, ja todennäköisesti myös hänen isoisänsä kasteeseen 100-luvun ensimmäiselle puoliskolle", toteaa Jeremias.

Kirkkoisien todistuksen lisäksi kirjassa kerrotaan hautakirjoitusten todistuksista, jotka myös kertovat hyvin pienenä kastetuista lapsista. Kirkossa lapsikastetta ei kyseenalaistettu eikä pidetty minään erikoisena poikkeuksena pitkään aikaan. Vasta 300-luvulla oli suuri lapsikasteen kriisi, kun ihmiset yrittivät lykätä kastetta mahdollisimman myöhään ajatellessaan, että kasteen jälkeen ei enää pitäisi tehdä syntiä ja että jos tekisi syntiä, kasteessa kertakaikkisena annettu armo joutuisi liian helposti hukkaan.

Kuitenkin, kuten kirjan päätössanoissa todetaan, "koko tänä neljän vuosisadan ajanjaksona esiintyy vain kaksi teologia, jotka puoltavat kasteen lykkäämistä." 

Tämä on tosiaan vanha kirja, mutta esimerkiksi Luther-divarista sen voi löytää, kuten minä tein. Sivuja on niin vähän, että huonommankin lukijan käteen tämä kirja sopii, ja silti asiaa kirjassa on paljon.

SLEY-Kirjat Oy 1981, 59 sivua.

2 kommenttia:

  1. Lukaisepa joskus Kurt Alandin vastine Jeremiakselle: "Did the Early Church Baptize Infants?"
    Aland hyväksyi lapsikasteen teologisin perustein - lähinnä hän nojautui johonkin Lutherin argumenttiin kirjeessä kahdelle papille - mutta hän kumosi Jeremiaksen väitteitä lapsikasteen varhaisuudesta. Alandhan on se kaveri, jonka nimi on Nestle-Alan Novumissa.

    Toinen lapsikastekirkkojen edustajien kirja, jossa tyrmätään sellaiset väitteet, joita Jeremias esitti on
    H. F. Stander, J. P. Louw: "Baptism in the Early Church"

    Everett Fergusonin 900-sivuisella kirjalla on sattumoisin sama nimi: "Baptism in the Early Church"
    Tämän Harward-koulutetun helluntailaisen kirja on ehdottomasti kattavin selvitys aiheesta.

    Suosittelen näitä kaikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne blogiin ilmestyy aina välillä teitä käännyttäjiä. Tiedoksi kuitenkin, etten ole noin vähällä käännytettävissä. Uskoni ei myöskään perustu ensisijaisesti tähän kirjaan, vaan Raamattuun, jossa on paljon kohtia, joille sinä ja muut olette sokeita. Olen myös lukenut paljon muitakin kastekirjoja kuin tämän, ja niistä löytyy painavaa sanaa tästä aiheesta.

      Väittelyihin en osallistu enkä itse "käännytä" ketään tässä asiassa, eikä tätä blogia ole pakko seurata, jos luterilaisuus ei kolahda.

      Poista

Kommentit ilahduttavat ja ovat tervetulleita! Ne julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sellaisia kommentteja, joissa yritetään käännyttää minua opillisissa kysymyksissä, kuten kasteasiassa, en kuitenkaan enää julkaise.