maanantai 27. maaliskuuta 2017

Zhang Rongliang & Eugene Bach: Lujana Kristuksessa. Rohkean kiinalaispastorin elämäntarina.

Tämä kirja kertoo vainotun kiinalaispastori Zhang Rongliangin elämäntarinan. Hän on viettänyt noin neljäsosan elämästään vankilassa, häntä on kidutettu ja yritetty joka tavalla saada hänet luopumaan uskostaan Jeesukseen, mutta hän on mieluummin kärsinyt kuin luopunut.

Jo nuorena hänen isoisänsä antoi hänelle Raamatun ja hän tuli uskoon. Myöhemmin olot Kiinassa vaikeutuivat kulttuurivallankumouksen myötä, kun kristinusko yritettiin tuhota maasta kokonaan. Harvoilla kiinalaisilla oli Raamattu, joten monista sen omistavista ja sitä lukeneista tuli pastoreita ilman mitään koulutusta, niin myös Zhang Rongliangista.

Ihmeellisesti Jumalan sana myös levisi ja ajan mittaan Kiinassa syntyi valtava herätys. Kukapa tietää kuinka paljon siellä nykyään on kristittyjä? Pelkästään Zhang Rongliangin "vaatimattomassa maaseutuseurakunnassa" kuuluu olevan arviolta 30 miljoonaa kristittyä. Vainokaan ei voinut kristityille mitään, vaan se vain kasvatti Jeesukseen uskovien lukumäärää ja intoa.

Alussa ja lopussa kirjan kuvaus kristittyjen innosta ja kokosydämisyydestä innosti minua, mutta jossain keskivaiheilla myös ahdistuin, koska väkisinkin vainotuista kristityistä lukiessaan alkaa ajatella, että mitä jos itse olisin tuossa tilanteessa - varmasti olisin pelkuri ja luopuisin uskostani. En kestäisi kidutusta niin sankarillisesti kuin nämä kiinalaiset kristityt enkä rakastaisi Jeesusta niin paljon, että olisin valmis kärsimään uskoni takia.

No, kyllä tässäkin kirjassa kerrotaan, että jotkut tosiaan kielsivät Jeesuksen ja pääsivät siten pois vankilasta. Mutta ei kai meidän auta alkaa pelätä, mitä tekisimme vainon tullen - jos sellainen joskus tulisi, se olisi sen ajan murhe. Ja kyllä tämänkin kirjan pastori sai monesti Jumalalta apua ja voimaa kestää. Ei kenelläkään varmasti luonnostaan ole voimia kestää tuollaisia koettelemuksia; kyllä avun täytyy tulla Jumalalta.

Joskus hän tuntui vähän liiankin sankarilliselta. Kun hän oli ollut muistaakseni vasta vähän aikaa vapaana ja muita kristittyjä vangittiin, mutta ei häntä, hän suri sitä ja rukoili, että pääsisi vankilaan ja saisi kärsiä! Sitä ei tällainen pieni länsimaalainen oikein käsitä. Mutta ei Zhang Rongliangkaan aina ollut yhtä rohkealla mielellä. Joskus kidutettuna ja sairaana vankilassa hän vain odotti ja toivoi kuolemaa. Ja rukoilipa vapaana ollessaan niinkin (lopulta, tarpeeksi koettuaan), ettei enää tarvitsisi joutua vankilaan!

Zhang Rongliang edustaa Kiinan maanalaista kotiseurakuntaliikettä, ja opillisesti he näyttävät olevan lähellä Suomessa vapaiksi suunniksi kutsuttuja kirkkokuntia. Onhan tämä kirjakin helluntailaisen Avainmedia-lähetysjärjestön julkaisema. Mutta ajattelipa opillisista kysymyksistä mitä tahansa, varmasti tämäkin kirja on lukemisen arvoinen, jos on kiinnostunut vainottujen kristittyjen elämästä.

Kyllä Kiinassakin näkyy olevan myös erilaisia kristillisiä suuntauksia. Eri kotiseurakuntaliikkeet pyrkivät eräässä vaiheessa siellä yhdistämään voimansa, mutta monet kyllä vieroksuivat esimerkiksi erään pastorin johtamaa liikettä, jossa vaadittiin, että rukoillessa pitää itkeä! Jotain muutakin liikettä he pitivät opillisesti arveluttavana, mutta en enää muista mistä syystä. Eräässä vaiheessa laadittiin yhteinen uskontunnustuskin, ja myös ulkomailta tulevia tai kiinalaisia oppineempia opettajia otettiin myöhemmin mielellään vastaan, että saataisiin opetusta Raamatusta.

Itselleni yksi puhuttelevimpia asioita tässä kirjassa oli se, miten Jumala piti huolta Zhang Rongliangista vankilassakin. Hän saattoi saada uskovan sellikaverin sellaista rukoiltuaan, ja kerran hänen sairastaessaan vanginvartijan kristitty vaimo alkoi yllättäen lähettää hänelle ruokaa ja lääkkeitä. Tässä vain pari esimerkkiä. En kerro kaikkea - jos joku haluaa lukea kirjan, sieltä löytyy kyllä muitakin tapauksia.

Ote kirjasta:

Sellitoverini eivät olleet ainoastaan uteliaita vaan myös epäluuloisia minun suhteeni. Heitä oli käsketty varomaan minua, koska olin henkisesti epävakaa, jopa mielisairas. Jos he eivät varoisi, he joutuisivat alttiiksi hulluudelleni ja tulisivat kristityiksi. Luulenpa, että tosiasiassa se kenties pikemminkin lisäsi heidän uteliaisuuttaan kuin pidätteli sitä.

Avainmedia Lähetysjärjestö ry 2016, 219 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilahduttavat ja ovat tervetulleita! Ne julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sellaisia kommentteja, joissa yritetään käännyttää minua opillisissa kysymyksissä, kuten kasteasiassa, en kuitenkaan enää julkaise.