maanantai 15. toukokuuta 2017

Lauri Koskenniemi: Sinulla on koti

Tuossa flunssaisena maatessani sain luettua loppuun tämän Lauri Koskenniemen ihanan, hoitavan hartauskirjan, enkä malta olla heti kirjoittamatta siitä, vaikka pitäisi levätä. Viime viikkoina olen saanut paljon rohkaisua tästä kirpputorilta löytämästäni kirjasta, joka on oikea aarre ja helmi hartauskirjojen joukossa.

Kirjan lyhyet hartauskirjoitukset on koottu seuraavien otsikoiden alle: Ainoa perustus, Heikko usko, Jumalan käsissä, Ahdistus ja armo sekä Kutsu kotiin. Kirjoitukset todella rohkaisevat heikkoa vaeltajaa uskomaan armoon ja siihen, että kaikki on Jumalan kädessä meidän elämässämme, terveys ja sairauskin. Ja kuolema. Viimeisessä osiossa käsitelläänkin juuri lähtöä ajasta ikuisuuteen, perille pääsyä ja jälleennäkemisen toivoa.

Esimerkiksi sellaisista kirjoituksista kuin Kurjat pitovieraat, Uskoa ei vaadita, Heikko usko ja Ruoko ja lampunsydän lukija saa paljon lohdutusta ja rohkaisua omaan uskonelämäänsä. Huh, nyt kyllä flunssa painaa niin päälle, etten jaksa miettiä edes, mitä kohtaa lainaisin näytteeksi kirjasta... Mutta jo noista otsikoista voi päätellä, miten armollista Lauri Koskenniemen julistus on.

Myös sairaudesta hän kirjoittaa useassa luvussa, samoin yksinäisyydestä.

Kirjassa on myös paljon kauniita värikuvia. Takakannessa lukee vain, että kannen valokuvan on ottanut Tapani Romppainen, mutta ehkä hän on ottanut kirjan muutkin kuvat, koska tuo kannen valokuva löytyy myös kirjan sisältä. Kuvia ei ole joka aukeamalla, mutta siellä täällä pitkin kirjaa.

Hoitavien tekstien ja kauniiden valokuvien ansiosta Koskenniemen teos on hyvä lahjakirja, jos sitä jostain vielä käsiinsä saa. Siinä on rohkaisua monelle heikkouden, synnin, sairauden, kuoleman ja elämän vaikeuksien kanssa kamppailevalle.

Loppuun pari kuvanäytettä:

No, siinähän tuli vähän tekstinäytettäkin samalla. Nyt flunssapotilas jatkaa sairastamista, mutta toteaa vielä, että ihana kirja tämä on!

SLEY-Kirjat 2003, 110 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilahduttavat ja ovat tervetulleita! Ne julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sellaisia kommentteja, joissa yritetään käännyttää minua opillisissa kysymyksissä, kuten kasteasiassa, en kuitenkaan enää julkaise.