keskiviikko 30. elokuuta 2017

Timo Junkkaala: Oikein väärin ymmärretty Luther

Sain luettua tämän kirjan jo muutama päivä sitten, mutta kovan flunssan takia en ole jaksanut kirjoittaa siitä vielä. Lukeminenkin oli kyseisen flunssan takia osittain sellaista parin sivun välein nukahtelemista, mikä ei tehnyt oikeutta tälle kirjalle. Mutta kyllä minä silti sain kirjasta paljon irtikin.

Suomalaisilla on taipumusta laittaa kaikki negatiivinen luterilaisuuden piikkiin: työnarkomania, seksuaalikielteisyys, ankeus ja ilottomuus. Kirjassaan kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala kertoo, mitä Luther oikeasti sanoi mistäkin asiasta. Hän toteaakin johdannossa, että kirjan nimi voisi olla "Mitä Luther todella sanoi" - mutta sen niminen kirja on jo olemassa.

Kirja on jaettu 66 lukuun, joissa jokaisessa on yksi (väärin)käsitys Lutheriin ja luterilaisuuteen liittyen. Nämä luvut ovat neljässä eri osiossa: Tavallisimmat (väärin)käsitykset, Elämäkertaan liittyviä (virheellisiä) väitteitä, Pyhää Henkeä ja armonvälineitä koskevia (väärin)käsityksiä sekä Muita (myös teologien esittämiä, mutta silti vääriä) väittämiä. 

Heti alussa onkin kaikkein tyypillisimpiä väitteitä, kuten että työhulluus on luterilaisuuden syytä ja että Luther oli elämänkielteinen ilonpilaaja. Esimerkiksi työstä Junkkaala kertoo, että Luther arvosti tavallista maallista työtä, mutta korosti myös levon merkitystä. Taustana Lutherin työajattelulle oli se, että siihen aikaan ihannoitiin luostariin menemistä, vetäytymistä pois tavallisesta arjesta. Luther korosti, että aivan tavallinen arkinen työ on Jumalan palvelemista, ei vain hengellinen työ. Ajatuksella ei siis ole mitään tekemistä työnarkomanian kanssa.

Kirjan äärellä tuli vastaan tuttujakin asioita, mutta opin myös paljon uutta. Esimerkiksi en ollut koskaan kuullut, että sanontaa "Jos huomenna tulisi maailmanloppu, tänään istuttaisin omenapuun" ei löydy mistään Lutherin teksteistä. Toki ajatus sopii hänelle, koska hän sekä odotti Jeesuksen paluuta että toisaalta korosti tavallisen arjen elämistä. Mutta sitä, että se ei ole hänen sanontansa, ei taida tietää moni muukaan, koska Instagramissa olen nähnyt paljon seurakuntien omenapuunistutuskuvia tänä kesänä - Lutherin kunniaksi.

Tavallisimpien (väärin)käsitysten joukossa vastataan myös kysymykseen, oliko Luther antisemitisti. Tämähän on luterilaisuuden vastustajien lempiaihe. Muistan eräänkin helluntailaisen, joka oli lukenut Lutheria lähinnä vikoja löytääkseen ja nautti, kun sai käydä haukkumassa Lutheria luterilaisille vanhemmilleni - ja aivan erityisesti tämän antisemitismi-aiheen takia. No, sen voin tästä asiasta sanoa, että Luther todella alkoi vastustaa juutalaisia jossain vaiheessa, mutta syynä ei ollut antisemitismi, vaan samat syyt, joiden takia hän vastusti muitakin evankeliumin vastustajia. Tästä kuitenkin kirjassa tarkempaa tietoa.

Elämäkertaan liittyen käsitellään muun muassa väitteet, että isän ankaruus oli syynä uskonpuhdistuksen syntyyn, että uskonpuhdistus jäi puolitiehen, että Luther säilytti Marian ja pyhimysten rukoilemisen, että Lutherin ja reformoitujen tiet erosivat pikkuasioiden tähden ja että Luther kehotti ristiretkiin turkkilaisia vastaan.

Kirjan kolmannessa osassa pohditaan kunnian teologiaa, vastataan väitteeseen, että laki ei kuulu uskovalle ja ettei lakia tule edes julistaa. Entä ovatko sakramentit luterilaisuudessa katolinen jäänne ja ymmärsikö Luther ollenkaan Pyhän Hengen työtä (mitä karismaatikot voisivat epäillä)? Jälkimmäisestä Junkkaala toteaa, että tosiasiassa Luther lienee kirjoittanut Pyhästä Hengestä enemmän kuin kukaan karismaatikko.

Kirjan lopussa käsitellään vielä teologisia kysymyksiä, kuten sidottua ratkaisuvaltaa, ja muita sekalaisia väittämiä, kuten että uskonpuhdistusta pitäisi kutsua reformaatioksi. Entä voiko naispappeutta tai samaa sukupuolta olevien avioliittoa perustella vetoamalla Lutheriin? Ja oliko hänen regimenttioppinsa syynä siihen, että moni saksalainen suostui Hitlerin valtaan?

Nämä ja paljon muuta siis tässä kirjassa! Kun nyt vietämme uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa, tähän kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua ja ottaa selvää, mitä Luther todella sanoi. Ainakin minä sain paljon uutta tietoa tästä kirjasta. Suosittelen!

Lämmin kiitos arvostelukappaleesta kustantajalle!

Perussanoma Oy 2017, 254 sivua

P. S. Tässä kirjoituksessa lähinnä esittelin kirjan aihepiirejä ja kysymyksenasettelua, mutta en paneutunut avaamaan asioita sen enempää. Siihen eivät nyt flunssapotilaan voimat riitä, ja sitä vartenhan on olemassa tämä kirja; sieltä löytyy vastaukset kysymyksiin! Myös kirjoituksessani mahdollisesti esiintyvät asiavirheet menevät flunssan piikkiin (joka jatkuu siis edelleen)...

2 kommenttia:

  1. Vaikuttaa kiinnostavalle kirjalle. Pitäisi lukea tuo joskus. Taitaa tosiaan olla, että liikkeellä on paljon väärääkin tietoa Lutherista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea se; siitä saa monipuolisesti kuvaa Lutherin näkemyksistä eri aiheisiin liittyen.

      Poista

Kommentit ilahduttavat ja ovat tervetulleita! Ne julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sellaisia kommentteja, joissa yritetään käännyttää minua opillisissa kysymyksissä, kuten kasteasiassa, en kuitenkaan enää julkaise.