keskiviikko 27. joulukuuta 2017

John & Betty Drescher: Rakkauden puutarha

Luin loppuun tämän joulun alla aloittamani kirjan, joka on melko ohut, mutta esittää tiivistetyssä muodossa suuria asioita. Tässä siis avioliittokirja sellaiselle, joka ei jaksa lukea pitkiä tekstejä!

Muutenkin minusta kirjan idea on kiehtova, koska sen kirjoittanut aviopari esitti 30 vuoden avioliiton jälkeen toisilleen kysymyksen: Entä jos olisimme taas nuoria ja rakastuneita ja saisimme aloittaa yhteisen taipaleen alusta alkaen uudelleen? Mitä tekisimme samoin kuin silloin, entä mitä tekisimme toisin? Tässä kirjassa on siis kiinnostavalla tavalla erilainen näkökulma avioliittoon. Mitä kyseinen pariskunta sanoo asiasta 30 vuoden kokemuksellaan?

Kirjan yhdentoista luvun otsikot kertovat jo paljon siitä, mitä Drescherit haluavat erityisesti painottaa:


  1. Sitoutuisimme olemaan uskollisia
  2. Jatkaisimme seurusteluajan henkeen
  3. Viettäisimme enemmän aikaa yhdessä
  4. Sopisimme tiiviistä kanssakäymisestä
  5. Korostaisimme hyviä ominaisuuksia - emme heikkouksia
  6. Nauttisimme sukupuolielämästämme
  7. Emme yrittäisi muuttaa toisiamme
  8. Olisimme pienissä asioissa suuria
  9. Tekisimme sopimuksen raha-asioista
  10. Pitäisimme kolmion vahvana
  11. Muistaisimme, ettei koskaan ole liian myöhäistä
Uskollisuusluvussa Drescherit kirjoittavat muun muassa siitä, että jos pitää avioeroa vaihtoehtona, silloin on jo lipumassa kohti eroa. Silloin myös kieltää sen avioliiton pyhän aseman, jonka Raamattu sille antaa. Avioliittoa ei voi rakentaa tunteiden varaan, jotka tunnetusti tulevat ja menevät, vaan sitoumuksen ja tahdon varaan. Silloin eivät sairaudet, taloudelliset murheet tai muutkaan vastoinkäymiset voi kaataa suhdetta. Huom: Tähän viittaamalla en kuitenkaan halua tuomita niitä, jotka ovat jo ehtineet erota.

Kirja kannustaa myös jatkamaan kaikkea sitä, mikä seurusteluaikana oli tärkeää: ystävällisyys, huomaavaisuus, rakastavat sanat ja teot, yhdessä vietetty aika, keskustelut ja yhteinen tekeminen. Avioliittoneuvonnassa Drescherit olivat sanoneet eräälle eron partaalla olevalle parille: "Opitte rakastamaan uudelleen täsmälleen samalla tavalla kuin rakastuitte ensimmäistä kertaa. Eli teette ja sanotte ja harrastatte niitä asioita, jotka saivat teidät alun perin rakastumaan toisiinne. Jatkatte vain kosiskelua."

Eräs nainen oli kirjoittanut näin: "Meidän avioliittomme oli karilla. En rakastanut Robertia. Sitten aloin kysellä itseltäni, miten käyttäytyisin, jos rakastaisin miestäni. Aloin tietoisesti tarkkailla, mistä hän piti ja mistä ei pitänyt. Valmistin hänen mieliruokiaan. Lähdin mukaan hänen harrastuksiinsa. Ostin yllätyksiä hänelle, kun hän tuli ruokatunnille. Jaoin hänelle rakkauttani kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Nyt rakastan häntä koko sydämestäni."

Tarinan opetus on se, että rakkauden tunteet seuraavat rakastavia tekoja. Kun tekee toiselle ihmiselle hyvää, on aina helpompi suhtautua häneen lämmöllä.

Drescherit neuvovat myös tarkistamaan arvojärjestystään. Ajankäyttömme kertoo siitä, mikä on meille tärkeää. Jos emme vietä puolisomme kanssa juuri yhtään aikaa, mitä se kertoo hänen merkityksestään meille? Ajan viettäminen yhdessä on tärkeää. Kristityn elämässä Jumalan pitäisi olla ykkössijalla ja puolison heti seuraavana, ennen työtä esimerkiksi.

Kirja opettaa, että Raamatun lukeminen, rukous ja seurakuntayhteys ovat myös tärkeitä avioliitolle. Mutta "miksi rukoilemisen ja Jumalan sanan lukemisen etuoikeutta ei käytetä? Siksi että niistä ei piitata. Laiminlyömme ne, koska emme suunnittele niitä niin kiinteästi elämämme osaksi kuin syömistä ja työssä käymistä", kirjassa todetaan pysäyttävästi. Tässäkin tarvitaan ajankäytön suunnittelemista ja kurinalaisuutta.

Niin myös rahan käytössä, josta on kirjassa oma lukunsa. Monesti toinen puolisoista on taloudellisempi raha-asioissa ja toinen tuhlaavaisempi, mikä aiheuttaa ristiriitoja. Siksi tämäkin aihe ansaitsee kirjassa oman lukunsa. Myös seksiä käsitellään omassa luvussaan.

Lopuksi voisi vielä lainata kirjan ajatusta, että puolisot eivät ole olemassa vain toisiaan varten, katsellakseen toisiaan, vaan he ovat tätä maailmaa varten, palvellakseen sitä yhdessä niillä lahjoilla, joita heillä on. Eli katsoakseen yhdessä samaan suuntaan.

Ristin Voitto 1986, 99 sivua
Alkuteos If We Were Starting Our Marriage Again
Suomentanut Ulla Hiltunen
Päällys: Maarit Mäkelä 

2 kommenttia:

  1. Varmasti hieno kirja. Hyviä painotuksia kestävälle suhteelle. - Mukavia loppuvuoden päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on tosiaan hieno kirja. Mukavaa loppuvuotta sinullekin!

      Poista

Kommentit ilahduttavat ja ovat tervetulleita! Ne julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sellaisia kommentteja, joissa yritetään käännyttää minua opillisissa kysymyksissä, kuten kasteasiassa, en kuitenkaan enää julkaise.