tiistai 10. heinäkuuta 2018

Tass Saada: Taistelin Arafatin joukoissa - PLO:n tarkka-ampujan tie uuteen elämään

Tass Saada on palestiinalainen, joka syntyi Gazan kaistalla vuonna 1951, vietti lapsuutensa pakolaisena Saudi-Arabiassa ja nuoruutensa Qatarissa. Sieltä hän karkasi Jordaniaan taistellakseen PLO:n riveissä, jonne isä ei olisi häntä päästänyt, koska hänen olisi ensin pitänyt käydä koulunsa loppuun. Mutta Tass Saadan sisään kerääntynyt viha vaati häntä toimimaan ja taistelemaan Israelia vastaan.

Kirjan esipuheen Joel C. Rosenberg aloittaa näin dramaattisesti: "Sanon asian nyt aivan suoraan. Tass Saada oli tappaja. Siksi tämän kirjan ensimmäistä osaa oli uskomattoman vaikea lukea." Tuosta päädyin jo luulemaan, että kirja olisi hyvinkin raskasta ja raakaa luettavaa. Yllätyksekseni Tass Saadan sala-ampujan urasta ei kuitenkaan kerrota mitenkään liian yksityiskohtaisesti. Eivät hänen kirjassaan lennä veri, ruumiinjäsenet eivätkä suolenpätkät. Väkivallalla ei siis mässäillä. Jos on lukenut esimerkiksi dekkareita, sotakirjoja tai kirjoja keskitysleireistä, niissä on varmasti ollut paljon pahempaa juttua kuin tässä.

Ei syytä huoleen siis - minun mielestäni! Vain jos ei edes kestä kuulla sanaa "tappaa" eikä kestä kuulla aiheesta puhuttavan edes lyhyesti, ohimennen ja ympäripyöreästi, silloin tämä voi olla rankkaa luettavaa.

Mutta tämän sanon tietenkin sellaisena henkilönä, joka on lukenut niitä dekkareita sekä sota- ja keskitysleirikuvauksia.

Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, "kuinka opin vihaamaan" ja toisessa osassa, "kuinka opin rakastamaan". Lopulta siitä vihastakaan ei minusta kerrota kirjassa niin rajusti kuin olisi voinut. Ei Tass Saada tietenkään halua enää korostaa sitä vihaa kovin voimakkaasti, koska hänen elämässään se on kaukaista menneisyyttä. 

Suureksi harmikseen Tass Saada joutui eräässä tilanteessa sivuun urastaan Fatahissa. Erilaisten käänteiden jälkeen hän päätyi muuttamaan Amerikkaan, vaikka se olikin "suuren saatanan maa". Siellä hän meni paikallisen naisen kanssa naimisiin vain saadakseen oleskeluluvan. Sitten elämä lähti kuitenkin etenemään aivan toisin kuin hän oli kaavaillut.

Saadan kääntymys kristityksi tapahtui 42-vuotiaana yllättäen, äkillisesti ja yliluonnollisesti yhdessä hetkessä. Seuraavana päivänä hän järkytyksekseen huomasi rukoilevansa Israelin puolesta. Hänelle oli myös järkytys tajuta, että Jeesus, johon hän nyt uskoi, ei ollutkaan vaalea, sinisilmäinen amerikkalainen - vaan juutalainen!

Tästä alkoi kuitenkin uusi vaihe hänen elämässään. Sen jälkeen hän on tehnyt työtä tuodakseen rauhaa ja sovintoa muslimien ja juutalaisten välille ja on julistanut heille evankeliumia. Hän pääsi kertomaan Jeesuksesta myös vanhalle idolilleen ja tuttavalleen Jasser Arafatille - ja omalle perheelleen, joka halusi tappaa hänet, koska hän oli kääntynyt kristityksi. Entisenä fatahilaisena ja nykyisenä kristittynä hän tarvitsikin paljon varjelusta liikkuessaan Lähi-idässä.

Arabina ja Lähi-idässä kasvaneena hän on löytänyt Raamatusta paljon sellaista, mille me länsimaiden kristityt olemme sokeita. Näistä löydöistään hän muun ohella kertoo mielenkiintoisesti.

Muutenkin kirja oli erittäin mukaansatempaava ja kiinnostava - eikä yhtään raskas, niin kuin luulin esipuheen perusteella! Tähän kesän uutuuskirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua.

Loppuun ote luvusta, jossa Tass Saada perheineen muuttaa Gazan kaistalle tekemään kristillistä työtä:

"Tuntui oudolta muuttaa takaisin keskelle Lähi-idän kriisiä - ja vielä nyt, kun minulla oli vaimo suojeltavanani - ilman, että minulla oli ainoatakaan pistoolia tai AK-47:ää käytössäni. Vuosia sitten olin toiminut tässä samassa ympäristössä täysin eri tavalla. Silloin olin ollut yksi niistä harvoista, jotka olivat aseistautuneet hampaisiin saakka. Nyt minulla ei ollut mitään aseita - ja kaikilla muilla oli niitä runsaasti.
  Karen ja minä olimme tilanteessa, jota kuvaavat kenties parhaiten apostoli Paavalin sanat: 'Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima (2 Kor 10:3-4)'. Olimme menossa epäluulon ja vihan ja koston barrikadeille kädessämme ainoastaan rakkauden ja lempeyden ja käytännöllisen avun aseet."

Lämmin kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Perussanoma Oy 2018, 281 sivua
Alkuteos: Ich kämpfte für Arafat (2007)
Suomentanut Anne Leu
Kansikuva: Taneli Törölä
Ulkoasu ja taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti